Kerhoilta 6.9.: MIDI-näppiksiä

Miika toi mukanaan pari pientä MIDI-musiikkivärkkiä joista kummastakin oli mini-USB-liitin irronnut vieden myös kuparit piirilevyltä. Edellinen omistaja oli ollut ilmeisen innokas muusikko. Ohuella piuhalla ja paksulla epoksikerroksella saatiin uudet liittimet paikalleen.

image

Osmo oli tilannut netistä parilla eurolla 125 kHz-alueen RFID-lukijan ja kasan tageja. Pienen datalehtihaeskelun jälkeen selvisi että antenni pitää kytkeä moduulissa olevan kolmipinnisen liittimen kahteen reunimmaiseen karvaan, eikä suinkaan siihen kaksipinniseen liittimeen johon se suoraan sopisi.

image

Mio ja Joel puolestaan ryhtyivät saattamaan yhtä labin ledivalokuutioista takaisin toimintakuntoon. Tieto näiden toiminnasta on ehkä vähän hämärtynyt, mutta nyt ainakin oli alkuperäiset tekijät säätämässä:

image

Ja myös labin uusi ruuvipenkki saatiin paikalleen ja tukevalta tuntuu:

image

Kerhoilta 30.8.: Lohikäärme

Hacklabin mekaniikkapuolta on haitannut pöytien huojuminen. Suunnitteilla on ollut rakentaa puurunkoinen kunnon viilauspöytä, mutta paikallisen protopajan poistomyynnistä löytyikin tukeva metallirunkoinen tapaus. Uusi pöytä on kuvassa vasemmalla ja kirjoittaja itse pöydän alla viimeistelemässä kiinnitystä seinään:

image

Tuntuisi ainakin toistaiseksi varsin tukevalta, ja seinään se on kiinnitetty puukappaleen kautta jotta pysyisi toivottavasti jatkossakin hyvin paikallaan. Ruuvipenkki vielä puuttuu, mutta ensialkuun vaikkapa Puuilon halvin versio voisi hyvinkin riittää.

Samasta myynnistä matkaan tarttui myös hiljaiseksi mainostettu kompressori, jonka ääni tosiaan on varsin miellyttävä:

image

Illan projekteja oli mm. jostain löytyneiden ledimatriisinäyttöjen ihmettely, ja oma edelleen jatkuva säätöni Pandaboardin kanssa. Viimeksi päivitin sen Ubuntu 16.04:ään, jonka jälkeen kerneliä ei enää huvittanut bootata. No, ostin eurolla sarjaporttiadapterin ebaysta, mutta se osoittautuikin CH340-(klooni?)pohjaiseksi värkiksi joka ei Linux-ajurien kanssa suostunut toimimaan oikein. No, virtuaalikoneessa Windowsin alla tämäkin ongelma ratkesi, mutta uutta kerneliä en vielä saanut toimimaan.

Erikoisin projekti oli kuitenkin paperimassainen lohikäärmenaamari. Kuten arvata saattaa, ehdotuksia liekinheittimen integroimiseksi sateli useammaltakin taholta. Jostain syystä ne eivät naamarin pukijaa erityisemmin houkutelleet..

image

PS. Hacklabin väki ei ole muuttunut yhtään sen kieroutuneemmaksi kuin ennenkään, vaan Osmo testaili kalansilmäobjektiiviaan.

Kerhoilta 9.8.: Valkotaulupiirturi

Valkotaululle piirtäminen on kovin työlästä, ja siihen tarvitaan selvästikin automaatiota avuksi. Netissä on kaikenlaisia hienoja virityksiä, josta tulikin idea tehdä valkotaulupiirturi CoreXY-mekaniikkaan pohjautuen. Osmo ja Juhana kavereineen suunnittelivat tulostettavia osia tähän OpenSCADilla:

image

Joel puolestaan viritti radioamatöörien APRS-verkkoon tukiasemaa (eli hienommin sanottuna APRS RX IGate). Rautana on ARM-pohjainen tietokone, ja siihen USB:n kautta kytketty rtlsdr-softaradio, ohjelmistona rtl_fm ja direwolf. Työn alla oli vastaanottoparametrien virittäminen, jotta kuuluvuus maksimoituisi ARM:n laskentakapasiteetin rajoissa. Itse tukiasema on Lutakossa kerrostalokämpässä, ja paketit lähtivät käsiradiolla Hacklabin pihalta:

image

Joni puolestaan kokosi astetta edistyneempää jatkojohtoa kotiinsa. Tähän on tulossa automaattisulakkeet, katkaisija sekä vikavirtasuojakin. Jonkin verran keskusteltiin siitä, missä menee kiinteän asennuksen (johon tarvitaan luvat) ja jatkojohdon raja, mutta yleisesti konsensus taitaa olla että töpselin perään saa aika vapaasti rakennella kaikenlaista kunhan uskaltaa ottaa vastuun turvallisuudesta.

image

Kerhoilta 19.7.: Näkymiä katolta

Kerhoillat ovat jatkuneet tasaista tahtia, vaikka blogin kirjoittaja onkin lomaillut muualla. Tänään olikin tavallista jännempää toimintaa, kun Vili ja Miika kiipesivät katolle katsomaan mahdollista antennin paikkaa.

Vaikka Hacklab onkin maan sisässä, on kerrostalo yksi lähialueen korkeimmista. Radioamatöörien puolelta nousi idea, että sitä voisi käyttää linkkipisteenä heidän kerhotilansa ja Laajavuoren maston välillä:

image

Sivuvaikutuksena labille saataisiin nopeampi netti, ja onhan tuo nyt vähintäänkin 20 dB hienompi kuin joku perus 4G 🙂

Valmistelua varten radioamatöörien puolelta Vili tuli katsomaan asennuspaikkaa katolta, ja Miikakin kiipesi apumieheksi mukaan. Turvavarusteet ja osaaminen Vilillä on jo työnkin puolesta, joten tippumista ei tarvinnut pelätä.

Maisemat katolta ainakin ovat komeat:

image

Isompana

Näkyvyys Laajavuoreen osoittautui hyväksi ja yhteisantennitolpassakin on tilaa asennukseen, joten homma pääsee etenemään pidemmälle suunnittelussa.

Samaan aikaan sisätiloissa kalustettiin sähkökaappia labille, jos jossain kohtaa sinne saataisiin vedettyä järeämmät sähköt kuin nykyinen 1x10A. Tarkoitus laittaa automaattisulakkeilla ja vikavirtasuojilla varustettu jakokeskus suoraan meidän omiin tiloihin, jolloin jos suojat napsahtavat niin ei ole pitkä matka palauttamaan sähköjä.

Kerhoilta 28.6.: Elektroniikkasäätöä

Kesäiltaa vietettiin elektroniikkasäädön merkeissä. Yhtenä säätökohteena oli Nintendo-ohjain josta ohjaintappi on kovan pelaamisen tuoksinassa hajonnut. Mietinnän alla oli voisiko siihen 3D-tulostaa varaosan:

image

Labran akkuporakoneeseen löytyi uudet kennot TME:ltä edullisesti. Nyt vain kennottamista varten pitäisi rakentaa mikroaaltouunin muuntajasta pistehitsauslaite. Aika paljon hommaa jos se olisi vain yhtä akkua varten, mutta pistehitsaukselle piisaa käyttökohteita muutenkin.

image

Itse jatkoin säätöä labran nurkista löytyneen Pandaboardin kanssa. Ekana vaikeutena oli ettei sopivaa piuhaa sarjaporttikonsolille löytynyt, ja Ubuntun imagessa ei oletuksena ollut ssh-serveriä. Onneksi SD-kortille pääsi kuitenkin kirjoittamaan, ja sitä kautta laitoin rc.localiin netcatin avaamaan shellin suoraan verkkoon. On se kun pitää hakkeroitua sisään purkkiin jota on itse asentamassa 🙂 Tarkoitus olisi jossain vaiheessa yhdistää tämä kameran telakkaan, jolloin se voisi automaattisesti lähettää labin kamerasta kuvat nettiin:

image

Lisäksi Osmo sääsi postissa tulleen NodeMCU-levynsä kanssa. NodeMCU on ESP8266-wifi-palikoille tehty Lua-pohjainen ohjelmointiympäristö, joka on vaihtoehto C/C++-pohjaisille ohjelmointialustoille. Ihan heti se ei lähtenyt toimimaan, kun ohjelmien lataukseen käytetyt skriptit antoivat vain kummallisia Python-virheitä.